Mulla on mieletön tulevaisuusstressi eikä tämä blogi ole inspannut vähään aikaan yhtään siitä huolimatta, että olen neulonut paljon. Yksi hetken mielijohteesta aloitettu ärsytysprojekti valmistui sunnuntaina (lisätietoa luvassa myöhemmin) ja aloitin saman tien otukselle pipoa. Toiveena oli hillitty ja lämmin pipo vuorilla. Sopiva malli löytyi Ravelrystä pienellä penkomisella.
2245562443_b39ddaa511.jpg?v=0
Otuksen pipo
Malli: Emilyn Sheep & Wool Hat omin muokkauksin (neuloin reunukseen 1 kiertäen o, 1n -joustimen, sumplin kavennukset)
Lanka: Novita Seitsemän veljestä, vaalean ja tumman harmaa yht. 72 g
Puikot: joustimessa 3, kirjoneuleessa 4
Kommentit: Tykkään piposta. Neulominen oli nopeaa, aloitin sunnuntai-iltana ja viimeistelin maanantai-iltapäivänä. Vuorin tein ohuesta trikoosta ja ompelin sen käsin. Pipo tuntuu mukavalle päässä. Harmittaa, että valoisaan aikaan on kuvauspäät kortilla, en saanut kunnon kuvaa kavennuksista.

Mun ikuisuusprojektia lähentelevä villapaita alkaa olla loppusuoralla. Etenemisvauhti on viime aikoina ollut vain noin mallikerta viikossa, sillä steeking kammottaa.
2245571029_feff7081d5.jpg?v=0
Hakaneulat merkkaavat pääntien kohtaa. Toivon, että se menee sumplimalla kohdilleen. Hihat ovat enää pyöriökavennuksia vajaat, mutta en ole vielä jaksanut etsiä sopivaa mallia niitä varten. Kirjoneule tasona ei myös houkuttele yhtään...

Vilman inspiroimana aloitin myös varastossa olleesta sinisestä Alabamasta siskolle boleroa. Saa nähdä mitä tästä sumplimisesta tulee, eihän mulla tietenkään ole ohjetta...
2245579857_1486369ef4.jpg?v=0
Taustalla oleva matto on muuten itse kutomani.

Suunnitelmia olisi enemmän kuin tarpeeksi, yritän kuitenkin olla aloittamatta aivan kaikkea heti. Tulossa on nimittäin yksi keskikokoinen kouluprojekti käsitöiden suhteen...
Elättelen myös toiveita, etttä Jatta saisi inspiroitua mut jatkamaan siksakpeittoani.